Eduskuntavaalit 2019

Eduskuntavaaliehdokas!

Tue nuorten maksutonta ehkäisyä koko Suomeen täyttämällä tietosi tähän lomakkeeseen 15.3.2019 mennessä. Julkaisemme osallistujat nettisivuillamme.

Eduskuntavaalit 2019 ovat tärkeä mahdollisuus edistää maksutonta ehkäisyä kaikkialle Suomeen. Hyvä seksuaaliterveys on perusoikeus, ja jokaisella nuorella tulisi olla mahdollisuus ehkäisyn käyttöön rahatilanteesta ja kotipaikkakunnasta riippumatta. Tavoitteena on mahdollistaa maksuton ehkäisy kaikille alle 25-vuotiaille nuorille Suomen jokaisessa kunnassa. Jos sote-uudistus toteutuisi, niin nuorten maksuton ehkäisy on otettava käyttöön jokaisessa maakunnassa.

Maksuton ehkäisy voi tuoda kunnille taloudellisia säästöjä, kun raskaudenkeskeytyksiä tehdään vähemmän ja seksitautitartuntoja todetaan vähemmän. Tärkeintä maksuttoman ehkäisyn tarjoamisessa on kuitenkin nuorten hyvinvointi ja terveys.

Mitä hyötyä maksuttomasta ehkäisystä on?

Nuoruusiässä opittu vastuullinen seksuaalikäyttäytyminen ja ehkäisyn käyttö jäävät toimintatavoiksi aikuisikään saakka. Maksuttomuus mahdollistaa nuoren itselleen ja elämäntilanteeseen parhaiten sopivan ehkäisymenetelmän hankinnan, laskee kynnystä ehkäisyn käyttöön ottoon ja tukee ehkäisyn säännöllistä käyttöä.

Tutkimukset osoittavat, että maksuttomuus lisää ehkäisyn käyttöä ja siten vähentää esimerkiksi raskaudenkeskeytysten määrää (Gyllenberg 2018). Raskaudenkeskeytys voi olla psykologisesti kuormittava tilanne. Teinivanhemmuuden tiedetään altistavan moninaisille, ylisukupolvettuville riskeille. Seksitaudeilta ja raskauden keskeytykseltä suojatuminen ylläpitää hyvää lisääntymisterveyttä, eli mahdollistaa toivotun perheellistymisen myöhemmin.

Kaikki nuoret eivät tarvitse raskauden ehkäisyä, vaan nuoret ja nuorten seksitavat ovat moninaisia. Kondomi oikein käytettynä on ainoa ehkäisymenetelmä, joka suojaa seksitaudeilta. Tilastot kuitenkin kertovat huolestuttavasti seksitautien yleisyydestä nuorten keskuudessa. Vaikka kondomin tiedetään ehkäisevän seksitauteja, sitä ei välttämättä käytetä. Kondomin käyttöön liittyy haasteita, joita voidaan ratkaista monipuolisella seksuaalikasvatuksella, johon kuuluu olennaisena osana maksuttomien kondomien jakaminen. Kondomi ehkäisymenetelmänä antaa myös pojille aktiivisen roolin ehkäisyyn liittyvissä asioissa. Maksuttomuus edistää kondomeihin tutustumista ja turvallisempaa seksiä.

Miksi suositamme maksuttomalle ehkäisylle 25 vuoden ikärajaa?

Raskaudenkeskeytyksiä tehdään Suomessa eniten 20-24-vuotiaiden ikäluokassa. Heistä merkittävä osa on vähävaraisia opiskelijoita, pätkätyöläisiä, työttömiä työnhakijoita tai kokonaan opiskelun ja työelämän ulkopuolella olevia henkilöitä, joille ehkäisyn hankkiminen voi olla kohtuuttoman kallista. Suomessa useampi kuin joka kolmas abortti tehdään naisille, joille on tehty raskauden keskeytys jo aiemmin. Erityisesti toistuvien aborttien vähentämisessä maksuton ehkäisy on tärkeässä asemassa.

Nuorille kondomit ovat kalliita, mutta etenkin tässä ikäluokassa niihin tutustuminen ja käytön harjoitteleminen on erityisen tärkeää. Nuorille kondomien tulee olla vaihtoehto maksuttoman ehkäisyn valikoimassa, jotta nuorilla on todellisia mahdollisuuksia valita itselleen ja elämäntilanteeseensa sopiva ehkäisymenetelmä sekä vähentää tietoisesti seksitautiriskejä.

Klamydia on nuorten yleisin seksitauti. Suomessa todettiin vuonna 2017 14 461 klamydiatartuntaa, joista valtaosa on todettu alle 29-vuotiailla. Alle 25-vuotiailla nuorilla tartunnoista todettiin 8 512 kpl. 25-29-vuotiailla oli 2 949 klamydiatartuntaa vuonna 2017. (THL 2018).

Missä maksuton ehkäisy on jo käytössä?

Viime vuosina kymmenet erikokoiset ja eri puolilla Suomea sijaitsevat kunnat ovat alkaneet tarjota raskauden ja seksitautien ehkäisyn maksutta nuorille asukkailleen. Myös maakunnan laajuinen Soite (Keski-Pohjanmaa) päätti maksuttoman ehkäisyn aloittamisesta. Ehkäisyn saatavuudessa on kuitenkin edelleen suuria paikkakuntakohtaisia eroja, mikä asettaa nuoret eriarvoiseen asemaan.

 

Gyllenberg F. et al. Long-Acting Reversible Contraception Free of Charge, Method Initiation, and Abortion Rates in Finland. Am J Public Health. 2018 Apr;108(4):538-543.